Aura
Author Archives: Aura

31.8. viimeinen päivä ilmoittautua Nuorisoseurakokoukseen!

Vielä mukaan Nuorisoseurakokoukseen!

Ilmoittautuminen kokouksen viralliseen majoitukseen ja kuljetuksiin päättyy perjantaina 31.8. Mukaan voi sen jälkeen edelleen ilmoittautua kokousedustajaksi tai sivustaseuraajaksi. Käytännössä henkilö voi tulla jopa ilman ennakkoilmoittautumista paikan päälle seuran valtakirjan kanssa. Emme kuitenkaan voi enää taata majoituksen, kuljetuksen, ruokailujen tai iltaohjelmalippujen saatavuutta virallisen ilmoittautumisen jälkeen. Vapaita paikkoja voi kuitenkin kysellä Pia Matilaiselta: pia.matilainen@nuorisoseurat.fi.

Tee aloite!

31.8. on myös viimeinen päivä tehdä aloite kokouksen käsittelyyn. Katso ohjeet aloitteen tekemiseen täältä.

Yhdessä Nuorisoseurakokoukseen

Nuorisoseurojen sääntömuutoksen myötä ensimmäistä kertaa jokainen jäsenseura saa lähettää Nuorisoseurakokoukseen vähintään kaksi edustajaa. Kenenkään ei siis tarvitse lähteä yksin, vaan valtakunnalliseen kokoukseen voi lähteä aina kaverin kanssa.

Ehdota valtuustoon

Nuorisoseurojen valtuustossa on noin neljäkymmentä jäsentä ja saman verran varajäseniä. Valtuusto valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valinnan tekee Nuorisoseurakokous. Jäsenseurat voivat ehdottaa valtuuston jäseniksi henkilöitä, ja näiden ehdotusten pohjalta vaalivaliokunta tekee esityksen Nuorisoseurakokoukselle.

Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, se nimittäin hyväksyy toiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt.

Haluaisitko sinä vaikuttamaan valtuustoon? Onko seurassasi aktiivinen jäsen, jolla olisi paljon annettavaa? Pidä huolta, että seurastasi tai alueeltasi tulee edustaja valtuustoon!

Ehdota: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/ehdota-valtuustoon

Nuorisoseurojen järjestöjyrät neuvoo

Mikä on Nuorisoseurakokous? Kolmivuotisohjelma? Mitä valtuusto tekee? Kuka on vaalivaliokunnassa? Mitä eroa valmistelevalla ja varsinaisella vaalivaliokunnalla?

Järjestöjargon on välillä vaikeaa. Järjestön hallinnon rattaissa kyse on kuitenkin ihmisistä ja jokaisen jäykänkuuloisen termin takana on joukko innostuneita nuorisoseuralaisia. Uudessa blogisarjassa avataan selkeästi Nuorisoseurojen hallinnon saloja!

Lue lisää: nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/jarjestojyrat-neuvoo

 

Osallistu – vaikuta – tee aloite!

Tekemällä aloitteen paikallinen nuorisoseura voi kiinnittää järjestön päätöstentekijöiden huomion asiaan, jota nuorisoseurojen toiminnassa halutaan kehittää.  Aloitteet voivat johtaa nuorisoseurajärjestön toimintatapojen uudistamiseen tai luoda uutta toimintaa.  Jutun lopusta löydät esimerkkialoitteen.

Aloitteita voi tehdä liiton hallitukselle, kahdesti vuodessa kokoontuvalle valtuustolle tai joka kolmas vuosi kokoontuvalle nuorisoseurakokoukselle. 

Lisäksi kehittämisideoita kannattaa nostaa aktiivisesti esiin myös erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa kerättävissä palautteissa tai olemalla yhteydessä liiton työntekijöihin.  

Aloitteet liiton hallitukselle 

Paikallinen nuorisoseura voi tehdä liiton hallitukselle aloitteita milloin vain ilman aikarajoitusta. Hallituksen vastaukset  toimitetaan aloitteen tekijälle sen jälkeen kun hallitus on käsitellyt asian. 

Aloitteet valtuustolle 

Valtuustolle jätettävät aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle neljä viikkoa ennen kokousta.  Valtuuston vastaukset toimitetaan aloitteen tekijälle sen valtuuston kokouksen jälkeen, jossa valtuusto on vastauksestaan päättänyt. 

Aloitteet nuorisoseurakokoukselle 

Nuorisoseurakokouksen käsiteltäväksi haluttavat aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle neljä viikkoa ennen kokousta. Liiton hallitus laati aloitteisiin vastaukset ja tarvittaessa myös toimenpide-esitykset.  

Hyvän aloitteen tunnusmerkit 

Hyvä aloite sisältää vain yhden asiakokonaisuuden, esimerkiksi ohjaajakoulutukseen liittyvän kehittämisidean tai ongelman, ja siihen ratkaisu- tai toimenpide-esityksen.  Samaan aloitteeseen ei siis kannata laittaa toisiinsa liittymättömiä tai toisistaan kaukana olevia asioita, esimerkiksi seurantalojen korjausta ja uuden valtakunnallisen tapahtuman kehittämistä. Niistä kannattaa tehdä omat  erilliset aloitteensa.  

Aloitteentekijöiden kannattaa perehtyä esittämänsä asian taustoihin. Tällöin aloitteeseen saadaan vahvat faktapohjat ja perustelut.    

Hyvä aloite sisältää nasevan ja aloitetta kuvaavan otsikon, tiiviin perustelu- ja taustoitusosan sekä ennen kaikkea selkeän ratkaisu- ja toimenpide-esityksen. Pituus riippuu luonnollisesti aloitteen luonteesta ja aiheen laajuudesta. 

Aloite on aina käsiteltävä nuorisoseuran johtokunnan kokouksessa ja siinä on mainittava, missä kokouksessa ja milloin aloite on käsitelty.  

Osoite aloitteiden toimittamista varten: 
Suomen Nuorisoseurat / Annina Laaksonen
Vernissakatu 8A
01300 Vantaa 

Lisätietoja: 
pääsihteeri Annina Laaksonen
040 726 7450 tai annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

Esimerkkialoite

[Naseva ja selkeä otsikko:]
Uusia jäsenetuja  

[Taustaa, ongelman tai toiveen kuvausta:]
Suomen Nuorisoseurat on ottanut käyttöön jäsensivuston, joka on kaikkien rekisterissä olevien jäsenten käytettävissä.  Jäsenkortilla saa jo joitakin jäsenetuja, mutta nuorille suunnattuja etuja pitäisi olla enemmän.
Eurooppalainen nuorisokortti on kaikille alle 30-vuotiaille nuorille suunnattu etukortti, joka tukee nuorisoliikkuvuutta ja nuorten aktiivista osallistumista.  Eurooppalaisella nuorisokortilla saa etuja noin 700 paikassa Suomessa.

[Toimenpide-ehdotus:]
Esitämme, että nuorisoseurojen mobiilijäsenkorttiin yhdistetään Eurooppalainen nuorisokortti.

[Paikka ja päivämäärä, jolloin jäsenseuran johtokunta on kokouksessaan käsitellyt aloitteen]
Vantaalla 12.8.2024

[Aloitteen tekevä nuorisoseura]
Mallikkaan Nuorisoseura ry

[Nuorisoseuran johtokunnan allekirjoitukset]
Puheenjohtaja           Sihteeri

Mikä on valtuusto ja mitä se tekee?

Nuorisoseurakokousten välillä valtuusto on Suomen Nuorisoseurojen ylin päättävä elin (eli joukko nuorisoseuralaisia, jotka tekevät meidän kaikkien puolesta päätöksiä). Valtuuston jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valinnan tekee Nuorisoseurakokous. Ehdotuksia valtuuston edustajista kerätään tällä hetkellä, ehdota täällä jotain nohevaa tyyppiä.

Valtuustoon valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 30-50 valtuutettua eri puolilta Suomea sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Henkilökohtainen varajäsen tarkoittaa, että jos tietty varsinainen jäsen ei pääse valtuuston kokoukseen, hänen sijaisenaan on aina sama henkilö. (Aikaisemmin varajäsen oli ei-henkilökohtainen. Tällöin kenen tahansa varsinaisen edustajan poissa ollessa, kutsutaan ensisijaisesti paikalle 1. varajäsen. Jos hän ei pääse, niin  sitten 2. varajäsen jne.)

Valtuuston kokoonpanosta 1/3 täytyy olla alle 29-vuotiaita. Eri alueilta on edustajia kunkin alueen jäsenmäärän mukaan.

Mitä valtuusto tekee?

Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kevätkokous pidetään yleensä toukokuussa ja syyskokous marraskuussa. Kevätkokouksessa hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus sekä hyväksytään ja vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös. Syyskokouksessa hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä vahvistetaan jäsenmaksut.

Syyskokouksessa valtuusto myös valitsee liiton hallitukseen uudet jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle sekä joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtajan kaksivuotiskaudeksi. Lisäksi syyskokouksessa valitaan tilintarkastajat tarkastamaan liiton taloutta ja hallintoa. Kokouksissa voidaan käsitellä muitakin asioita, jotka liiton hallitus on valmistellut kokouksessa käsiteltäväksi. Näistä asioista kerrotaan aina erikseen kokouskutsussa.

Valtuusto ei kuitenkaan täysin yksin ohjaa järjestön suuntaa. Jäsenyhdistykset voivat esittää sekä kevät- että syyskokoukselle asioita käsiteltäväksi toimittamalla kirjallisen ilmoituksen hallitukselle vähintään neljä viikkoa ennen kokousta.

Lue myös:

Mikä on vaalivaliokunta?

Vaalivaliokunta on toimielin eli joukko virallisesti valittuja hyviä tyyppejä. Valiokunta kokoaa ja valmistelee kokouksessa tehtäviä henkilövalintoja  ja huolehtii myös siitä, että ehdokkaita on riittävästi valintoja varten. Nuorisoseurakokouksessa henkilövalintoja ovat valtuuston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet.

Liiton valtuusto on valinnut viime syyskokouksessaan valmistelevan vaalivaliokunnan. Itse nuorisoseurakokouksessa nimetään vielä varsinainen kokouksen vaalivaliokunta, joka työskentelee kokouksen aikana. Yleensä näissä kahdessa on ollut pääosin samat henkilöt.

Keväällä Suomen Nuorisoseurojen hallitus on päättänyt päivämäärän, johon mennessä jäsenyhdistysten on tehtävä esitykset eri tehtäviin valittavista henkilöistä. Päivämäärä on noin kuukausi ennen kokousta. Esitykset kootaan sähköisellä lomakkeella.

Valmisteleva vaalivaliokunta tutustuu ehdotettuihin henkilöihin ja voi tarvittaessa myös itse etsiä ehdokkaita tai pyytää lisäesityksiä henkilöistä. Viikkoa ennen Nuorisoseurakokousta he esittelevät tulleet ehdotukset järjestön kotisivuilla.

Tämän jälkeen valiokunta valmistelee Nuorisoseurakokoukselle kokonaisesityksen valtuuston puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi, jäseniksi ja varajäseniksi. Esityksessä vaalivaliokunta on ottanut huomioon esimerkiksi ehdokkaiden kotipaikan, iän, osaamisen ja taustan, jotta valtuustosta tulisi mahdollisimman monipuolinen. Suomen Nuorisoseurojen säännöissä mainitaan erikseen perusteet valtuuston alueellisesta edustavuudesta ja ikäjakaumasta. Alueellinen edustus menee kunkin alueen jäsenmäärän mukaan ja valtuuston jäsenistä 1/3 pitää olla alle 29-vuotiaita.

Nuorisoseurakokouksessa varsinainen kokouksen vaalivaliokunta esittelee tulleet ehdotukset ja valmistelevan vaalivaliokunnan esityksen valittavista henkilöistä perusteluineen. Kokouksessa voi vielä ehdottaa yksittäisiä ehdokkaita tai vaalivaliokunnan ehdotuksesta poikkeavan kokonaisesityksen. Varsinainen kokouksen vaalivaliokunta kokoontuu vielä Nuorisoseurakokouksen aikana tekemään esityksensä kokouksessa tehtyjen ehdotusten jälkeen. Mikäli kokonaisesityksiä on useampia, kokoonpanosta äänestetään.

Nuorisoseuralaisten superviikonloppu tulossa Joensuuhun

Syyskuun lopussa Joensuuhun odotetaan noin 500 nuorisoseuralaista, kun kaupunkiin saapuvat ympäri Suomea sekä järjestön liittokokousväki että teini-ikäiset kansantanssijat.

 Nuorisoseurakokous kokoaa yhteen ja linjaa suuntaviivat toiminnalle

Joensuuhun odotetaan ennätysmäärää kokousosallistujia kaikkien aikojen Nuorisoseurakokoukseen. Nuorisoseurakokous on järjestön ylin päättävä elin, joka valitsee liiton valtuuston sekä päättää toiminnan suuntaviivoista seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Nuorisoseurakokous järjestetään joka 3. vuosi. Tänä vuonna kokous on 28.-30.9.2018 Joensuussa Sokos Hotel Kimmelissä. Jokainen nuorisoseura saa lähettää omat edustajansa kokoukseen ja edustajia kaupunkiin saapuukin Lappia ja Etelä-Pohjanmaata myöten. Kokouksen ympärille on järjestetty myös koulutuksellista ja yhteisöllistä ohjelmaa karjalaisia perinteitä ja maakunnan vahvuuksia unohtamatta.

Dääns -leirillä 150 nuorta kansantanssijaa kohtaa toisensa

Nuorisoseurakokouksen kanssa samaan aikaan kaupunkiin saapuu myös järjestön nuorta voimaa, kun teini-ikäisille kansantanssijoille suunnattu Dääns-leiri saapuu kaupunkiin ensimmäistä kertaa. Syksyisin toteutettava leiri myydään jo keväällä täyteen ja se toimii hyvänä lähtölaukauksena uuteen kauteen. Leirillä tanssin ammattilaiset sparraavat nuoria eri lajeissa. Tärkeää on myös toisiin kansantanssin harrastajiin tutustuminen ja yhteinen illanvietto.

Edellisen kerran Joensuussa juhlittiin yli 30 vuotta sitten

Edellisen kerran nuorisoseuralaiset ovat vallanneet kaupungin vuonna 1987, kun Joensuussa juhlittiin Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlaa ja Suomen Nuorisoseurat ry:n 90-vuotisjuhlaa toteuttamalla laululavalla suuri Kaikukeihäs-teos, jossa 2000 nuorisoseuralaista esiintyi. Juhlallisuuksissa esiintyi tuolloin myös Sari Kaasisen johtama Värttinä-yhtye Rääkkylästä, Rasivaaran Nuorisoseurasta.

Kokoushistoriaa selatessa täytyykin kääntää useampi sivu ennen kuin päästään Pohjois-Karjalaan. Nuorisoseurajärjestö piti alkuaikoinaan kesäkokouksen, joka toimi jokseenkin samalla periaatteella kuin liittokokous edelleenkin. Kesäkokoukseen saivat osallistua kaikki jäsenyhdistykset ja siellä luotiin suuria linjoja toimintaan. Nuorisoseurojen kevätkokous pidettiin Joensuussa vanhalla Niittylahden opistolla 1914, olihan opisto Hakulisten myötä muodostonut tärkeäksi nuorisoseuratoiminnan keskukseksi. Paikalla oli tuolloin edustus 60 nuorisoseurasta ja jopa 19 sanomalehden edustajat. Kokouksessa esiintyi Värtsilän Nuorisoseura näytelmällään Simo Hurtta, joka oli tehnyt kokousväkeen erityisen vaikutuksen.

LÄHDE: Numminen, Jaakko: Yhteisön voima (2011)

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Henna Liiri
044 207 3072, henna.liiri@nuorisoseurat.fi

Mikä on Nuorisoseurakokous?

Nuorisoseurakokous on järjestömme ”eduskunta”. Se on niin sanottu ylin päättävä elin eli tekee järjestön tärkeimmät päätökset. Nuorisoseurakokous järjestetään joka 3. vuosi. Tänä vuonna kokous on 28.-30.9.2018 Joensuussa.

 

Mistä päätetään: kolmivuotisohjelma

Nuorisoseurakokous on paitsi päätöksenteon myös kohtaamisten ja yhdessä tekemisen foorumi. Kokouksessa nuorisoseuratoimijat eri puolilta Suomea kohtaavat, tutustuvat ja vaihtavat mielipiteitä. Yksi tärkeä kokouksessa keskusteltava ja päätettävä asiakirja on järjestön kolmivuotisohjelma. Siinä linjataan tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla nuorisoseuroja johdetaan tulevina vuosina.

 

Mistä päätetään: Nuorisoseurojen valtuusto

Nuorisoseurojen valtuustossa on noin neljäkymmentä jäsentä ja saman verran varajäseniä. Valtuusto valitaan aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valinnan tekee Nuorisoseurakokous. Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, nimittäin se hyväksyy yhdistystoiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt. Valtuusto myös valitsee liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan. Valtuusto kokoontuu kahdesti vuodessa.

Mistä päätetään: oma äänesi parhaiten kuuluviin aloitteella

Kokousaloitteet on nuorisoseuroille hyvä tapa tuoda asioita Nuorisoseurakokouksen keskusteluun ja käsittelyyn. Aloitteita voi sääntöjen mukaan esittää kokouksen alkuun asti, mutta mikään ei estä toimittamasta aloitteita jo hyvissä ajoin ennen kokousta. Aloitteita voi tehdä hyvin laajasti kaikista nuorisoseuratoimintaan liittyvistä asioista. Aiempina vuosina aloitteita on tehty mm. ansiomerkkien ja muiden tunnustusten myöntämiskäytännöistä, seurantalojen ylläpidon tukemisesta sekä lasten ja nuorten toiminnan kehittämisestä.

Kuka minua edustaa?

Jos seurasi niin päättää, kokouksessa voit edustaa vaikka sinä itse! Kokousedustajien lukumäärä perustuu seuran jäsenmäärään. Edustaja kannattaa valita seuran kevätkokouksessa tai muuten hyvissä ajoin.